Jäin tätä tänään miettimään, päiväkodin vieressä liikennevaloissa seisoessa. Eikö silloin uutisoitu lasten karkaamisista, vai eivätkö lapset silloin karanneet? Jos lapset eivät karanneet ilman kunnon vankilakalterointia ja lukkoja, niin miksi eivät? Oliko päiväkodissa kivempaa kuin kotona? Oliko hoitajia enemmän? Tekivätkö hoitajat paremmin työnsä, tarkoitan että katsoivat etteivät lapset karanneet. Vai olivatko lapset vain niin viisaita ja kilttejä jo pieninä, ettei ollut tarvetta karata? Tai jos karattiin, niin se ei ollut uutiskynnystä ylittävä juttu? Minä en muista ensimmäistäkään karkaamista, eikä kukaan koskaan isompana koulussakaan puhunut karkaamisesta vaikka oltiin nuoria kapinallisia. Nyt se on niin arkipäivää, ettei virkavaltakaan puutu resurssien puuttuessa. Missä on siis menty vikaan? Pointtini ei ole nyt lasten turvallisuus kalteriaitauksella, vaan toimintamalleissa tapahtunut muutos.
Toi on todella hyvä kysymys. Samaa olen miettinyt, vaikka en itse ole päiväkodissa ollutkaan, mutta omat lapset olivat 90-luvulla. Ehkä siellä oli aikaisemmin niin kivaa, kun hoitajiakin oli enemmän. Yleinen kurittomuus on myös varmaan lisääntynyt.
VastaaPoistaJuu, ei varmaan ole yhtä syytä muutokseen ja kyllähän se on lapsesta riippumattoman turvallisuudenkin takia nykykalterit "kivemmat".
Poista