Sivut

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Ihana, rakas kevät!

Minä rakastan kevättä! Solisevia puroja, lumet sulattavia kevätsateita, lirinää, lorinaa, lintujen viserrystä, matoja, mutaa, loskaa, ummehtuneen maan hajua, hentoa ja herkkää kasvun alkua - kaiken uuden alkua! Lämmittävää aurinkoa, kevyttä vaatetusta, raikkaita tuulahduksia, pienten pihapurojen kaivamista lapsilta jääneillä lapioilla, haravointia, terassin sisustamista ja auton pesua!

Vuodenaika-testin mukaan olen eniten rakastamani kevät.



Pimeys ja päivän lyhyys ei minua haittaa, enkä masennu siitä. Keksin yhtälailla tekemistä ja olen yhtä pirteä aamuvirkku, kuin muinakin vuodenaikoina. Syksyssä rakastan ensipakkasta, kun jäätynyt ruoho rapisee kenkien alla, saa kaivaa huivit esiin, ja nenänpää on kylmästä punainen. Ja kynttilät!

Olen syntynyt syksyllä, ja jokin taho määrittelee syksyllä syntyneet näin;
Syksyllä syntyneet eivät pienestä masennu.
Syksy saapuu kuin varkain. Puiden lehdet vaihtavat väriään ja eläinkunta alkaa valmistautua tulevaan talveen. Myös ihmiset korjaavat menneen kesän satoa ja keräävät voimia pimeän vuodenajan varalle. 
Syksyllä syntyneet kestävät pimeää talvea hyvin. Heillä on pienempi riski masentua tai kärsiä alakulosta kuin talvella syntyneillä. Syksyn lapset ovat usein myös maltillisia ja järkeviä. Syksyä hallitsee tuulen elementti, joka kuvaa muutosta, liikettä ja itsensä ilmaisua.

Minulle sopii rakastamani musta kuin menä päähän. Se saa kasvoni ja ihoni hehkumaan, paitsi kun rusketun. Olen ruskettunut hieman vasta sen jälkeen kun pari kertaa kunnolla paloin. En ole auringonpalvoja, vaan tykkään mielummin viileästä ja varjosta.

Värianalyysin mukaan olen "talvi".
Talvi-ihmisen iho on maidonvalkoinen tai harmaan beige, eikä se taita punaiseen tai keltaiseen, kuten muilla värityypeillä. Silmät ovat yleensä jäänsiniset tai tummanruskeat, lähes mustat. Hiustenväri on luonnostaan todella tumma, jopa musta, tai se voi olla myös platinablondi. Verisuonet ovat siniset.
Talvityyppi harvemmin ruskettuu, vaan hän pysyy Lumikin näköisenä läpi vuoden. Pieni osa talvi-ihmisistä kuitenkin ruskettuu jonkin verran. Suomalaisista vain 12 prosenttia on väriltään talvi-ihmisiä.
Talven värikartassa on dramaattisia ja voimakkaita värejä, kuten musta, vitivalkoinen, sähkönsininen, verenpunainen, burgurdi, luumunvioletti ja smaragdinvihreä.

4 kommenttia:

  1. Kuvaat niin hyvin kevään riemua, että se tarttuu lukijaankin. Minäkin olen syksyllä syntynyt, enkä kärsi kaamosmasennuksesta tai -väsymyksestä. Pelkään ja inhoan aina huhtikuuta T.S Eliotin runon mukaan "huhtikuu on kuukausista julmin". Nyt maaliskuussa on jo vähän kuin huhtikuussa. Kuollut maa alkaa puskea, työntää versoja. Kaikki lika ojissa. Kuollut ruoho makaa maata vasten, roskat lepattavat kuin hullut linnut...Jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vaan alat nähdä kaiken sen ruskean lillingin maassa ihanana vahvana ja puhtaana pohjana kaikelle uudelle ja ihanalle! Siksi rakastan sitä!

      Poista
  2. Oi, Lumikki ❤ Minäkin pidän keväästä vuoden ajoista eniten. Mutta pidän kuitenkin kaikista vuodenajoista. Olemme onnekkaita, kun meillä on niitä neljä kappaletta! Joku voi olla eri mieltä, ei haittaa! Kohta on kevätpäivän tasaus ja kokonaista puoli vuotta aikaa, kun valoisaa on enemmän kuin pimeää! Hip hei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljä vuodenaikaa on kyllä ihanaa! Talvi saisi mielestäni aina olla lumeton ja nollassa.

      Poista