Äitiys, hoivavietti ja kuumat aallot

Ihana otsikko, niin ihana että oksettaa! Aamuvirkkuna tai menopaulin kolkutellessa ainakin alaovella, tänä aamuna heräsin klo 0340. Tätä edesauttoi ehken assistenttini (kissa, 6kk), jonka kalenterin mukaan tänään oli tapaaminen Ruocacupilla klo 0341.

Yöt nyt on muutoinkin menneet miten on, mutta melkein kaikki menopaussinkin oireet löytyy, eräistä en tiedä, koska niitä ei ole muutenkaan. Pahentaako kahvi oireita? Miten? Juon nyt varmuuden vuoksi pari litraa kofeiinitonta hauduketta (teetä).

Kaiken kiireen ja kukkumisen keskellä tutustuin taas aiheeseen joka mietitytti. Kulkeeko äitiys ja hoivavietti käsikädessä? 

Wikipedia kertoo näin;

Hoivaamisvietti on hellyyttä ja suojelunhalua aiheuttava reaktio aivoissa. Sen aiheuttavat useimmiten pienet vauvat, sekä söpöteläimet, kuten koiranpennut. Se on tarkoitettu jälkeläisten suojeluun. Hoivaamisviettiä esiintyy myös useimmilla eläimillä.

Hoivaamisvietti perustuu aivojen mielihyväalueiden aktivoitumiseen. Sen herättävät erityisesti joko hymyilevän tai itkevän lapsen kasvot.

Seurassa taas oli mielenkiintoinen artikkeli äidinvaistosta;

Hoivaamisen tarve on lajin säilymisen kannalta välttämätön ominaisuus. Siksi ei ole yllättävää, että myös tiede on pyrkinyt määrittämään äidinvaistoa.

Yksi tutkimussuunta tutkii hormonien vaikutusta. Tärkein ”äitihormoni” on oksytosiini, joka käynnistää nuoren äidin rinnoissa maidonerityksen. Oksytosiinia käytetään myös synnytyksen käynnistämiseen. Myös vauvan näkeminen – joskus jopa pelkkä vauvan tuoksun tunnistaminen – nostaa oksytosiinitasoja.

Tutkijat ovat testanneet, miten oksytosiini vaikuttaa hoivaviettiin. Yksi testi tehtiin aikuisilla hiirillä, joiden häkkiin vietiin vieraita hiirenpoikasia. Vanhemmat, jo synnyttäneet hiiriemot alkoivat hoivata poikasia, kun nuoret naaraspuoliset neitsythiiret saattoivat jopa syödä niitä. Kun neitsythiiriin ruiskutettiin oksytosiinia, niiden käytös muuttui ja nekin alkoivat hoivata poikasia. 

Hormonintuotanto voimistuu myös adoptiovanhemmilla ja isovanhemmilla. Tieteen näkökulmasta hormoniin perustuva hoivavietti ei siis ole pelkästään äidin – etenkään fyysisesti synnyttäneen äidin – yksinoikeus.

Äidinvaisto kuitenkin esittää naisen luontaisena huolehtijana, jonka ei tule kyseenalaistaa osaansa. Seurauksena on velvollisuuksien kenttä, jolla tehdään töitä vuorotta, psykologian tohtori Gillian Ragsdale sanoo.

 

Kummallista on, että hoivaviettini on mahdoton (itseaiheutetut poislukien, kuten pulit, narkit ja sairaalloisen lihavat), mutta tätä oksitosiinia ei kyllä löytynyt luontaisesti synnytyksiin, ja pullostakin annosteltuna sitä sai syytää kanyylilla kaikissa kolmessa synnytyksessä niin hurjilla annoksilla, että lääkäriäkin hirvitti. Muistan kun hän kommentoi tästä, ja mietin että "tässäkö tää sit niiku nyt oli..". - Mentaalimatkaaja, 19v, 21v ja 28v. Tuossa Wikipedian artikkelissa hoivaviettiä ei suoranaisesti liitetä äitiyteen, mutta esimerkkeinä jälkikasvu toki on.

Tuli muuten juuri ensimmäinen aamun kuuma aalto, mutta johtuu ehkä polttavasta haudukkeesta jota kumosin mukillisen. Oikeastaan aalto on niin kuuma, että polttaa vatsassa asti.

Kun tämä äitiys kun nyt on pohdituttanut, niin tulisinko nyt tällä kertaa siihen lopputulokseen, että yhtälailla huoltajilla voi olla hurja ylitsepursuava hoivavietti, varsinkin jos he ovat biologisesti ja fyysisesti vielä äitejäkin?

p.s. Onnellinen perheenlisäys on jälleen kohdannut perhettäni! Suunnittelin jo juhannusmenúut ja nukkumisjärjestelyt mökille, lisäparkkipaikan pihaamme, mallasin naimanimeä ja tein listan joihin kysyä neuvoa. Hän on nimittäin kokkipoika 18v! Tyttöni 16,7v on tavannut hänet nyt 2 kertaa! Minä en, eikä kuulema houkuttele esitelläkään. En kyllä ymmärrä miksi. Edelliseltä kysyin ensimmäisenä kengän koon ja onko mummonsa kiva. Toinen oli "43" ja toinen "on". Kävi meillä kerran. Oikein kiva poika.