Sivut

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Multitaskaaja, sähköjänis vai supersuorittaja?

Olen nyt pohtinut pari viikkoa syytä tämänkertaiseen väsähtämiseeni. Olen kyllä löytänyt syitä, mutta en tiedä ovatko ne punaisen langan päitä ja mistä koko väsyminen ylipäänsä johtuu, onko siihen oikeutta, voinko minäkin väsyä ja onko minulla siihen lupa.
Multitaskaus ei itse asiassa tarkoita monen asian tekemistä yhtäaikaa, vaan nopeaa vaihtamista monen asian välillä. Tämä moneen suuntaan tempoilu väsyttää, koska siinä kuluu glukoosia aivoista. Samaa polttoainetta, jota tarvitaan keskittymiseen, kertoo Quartz.


Syyllistyn varmasti toisinaan multitaskaamaankin, esimerkiksi neuloessani kuuntelen yhtäaikaa äänikirjaa ja selaan välillä kännykällä somea. Mutta uskon, että olen kuitenkin enemmän tekemisestäni nauttiva supersuorittaja. Lomia en ole pitänyt nimeksikään 10 vuoteen. Ja kun olen lomalla, suoritan "siviilitehtäviä".

Uteliaana tyyppinä valitsen kyllä melkoisen kummallisiakin töitä ja rakastan haastaa itseäni epämukavuusalueelle. Eilen vaihdoin esimerkiksi autooni polttimot! Perjantainen katsastus meni läpi heittämällä, mutta vasemman lähivalon mies ehti polttaa työmatkallaan samana päivänä. Ajelin katsastusasemalta suoraan "lamppukauppaan", ostin lamput ja lauantaiaamuna aloitin urakan. Sitä kesti tunnin, vaati yhden YouTube-videon ja peilin avuksi, ohjekirjan lisäksi. Nyt on valoa pimeyteen lähi- että kaukovalojen verran ja mies ihmeissään! Hän oli sanaton.


Ja minä ehkä koin olevani itsestäni ylpeä, mikä on vatsanpohjaa kutkuttavan kiva asia! Mutta enemmän kuitenkin ajattelen, että "niinhän minun pitikin kyetä se vain tekemään, kuten kaikki muutkin". Toivoa siis on, että minäkin opin olemaan itsestäni ylpeä!


NetPostin käyttäjänä kilahti lauantaiaamuna postilaatikkoon kirje yliopistollisesta sairaalasta. Kolmas silmäluomileikkaus tehdään 23.12. klo 12.00. Tämä saa minut sanattomaksi! Pitää ihan nielaista.

Onneksi meillä on ollut joulu koristeltua kuusta myöten jo 3 kuukautta, eikä joulu ole minulle päivämäärä, mutta silti. Lapsille tämä oli kova isku. Silmät on leikkauksen jälkeen niin turvoksissa, etten ainakaan kolmeen ensimmäiseen päivään näe kunnolla. Työläisille kirjoitetaan yleensä kahden viikon sairausloma mustelmien takia, mutta minä olen saikuttanut aiemminkin vain viikon. Viikossa turvotus siis laskee, mutta tietää minulle vain makaamista puoli-istuvassa kylmäpussihoidon takia, eikä neuloakaan voi pölyn takia! Yhtään mitään ei voi tehdä! Voi jehna! 

10 kommenttia:

  1. Sinä olet liiankin ahkera ihminen. Ei, ihme, että koet uupuvasi. Laiskottelun taito on jalo taito, jota sinun pitäisi opetella. Hyvää viikonalkua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Voi harmi tota leikkausta. eikö sitä voi siirtää? Onkohan toi joku peruutusaika jonka joku jo perunu.. Toisaalta tehty on aina tehty, eikä edessäpäin. No tääkin liittyy tietysti alkuperäiseen aiheeseesi ;)
    Tunnistan itessäni ihan samoja piirteitä ja olen kokenut myös jonkinlaisen väsähtämisen, mikä oli aika pelottava tunne, kun siltikin tuntui, että ei saa sairastaa, vaan pitää jatkaa. Yksityisyrittäjälle tämä on varmaan erityisen hankala tilanne.
    Vaan ompas aika mahtava tunne, kun saa monta asiaa melkein yhtä aikaa valmiiksi töissä ja koko ajan on valmiustila, mitä ylimääräistä tekee heti, kun jää vaan pakollisilta asioilta väliä. Toisaalta keskeneräisten asioiden sietäminenkin on hankalaa ja vaatii opettelua. Huomaan toimivani aika pitkälti samoin kotonakin. Töissä kaikki on kellotettua, niin eihän kotonakaan voi uhrata paljoa aikaa jonkin perusasian tekemiseen. Mies aina naureskeleekin minulle, että siinä se taas painaa menemään kantapäät tömisten :)
    Pysähtyminen on vaikeaa, jos on tekemättömiä juttuja, oli ne sitten mitä tahansa.
    Tsempit! Ole itsekäs ja ota päivääsi hengähdystauko ajoittain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se leikkaus meni joulunakin. Vaan aio kyllä toistaa enää ikinä!

      Poista
  3. Vau, nosta hattua autohuoltajalle! Ehkä kannattaa itse kunkin opetella lepäämään suoritusten välissä, kuten Talouselämän sitaatti neuvoo. Muuten voi käydä niin, että elämä pakottaa lepäämään. Onnea leikkaukseen!

    VastaaPoista
  4. Huikean näppärä ahertaja! Minä en alkaisi auton polttimoita vaihtamaan, siitä ei hyvää seuraisi. Toipumista sinulle ja hidasta vähän tahtia. Mukavaa alkavaa viikkoa. Kiitos postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsos, meni jarrut pohjassa tänne saakkaa slaidissa! :D

      Poista
  5. Polttimoiden vaihto olisi kyllä hyvä minunkin opetella! Muita auton huoltoon liittyviä taitoja olen harjoitellut eron jälkeen jo jonkun verran. Tänä vuonna olisi myös auton katsastus edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Kiva kokemus sekin katsastus, ja polttimoiden vaihto!

      Poista