Eilen illalla huristeliin keskustasta keskussairaalanpihan kautta Prismalle ja sieltä takaisin keskustaan. Sairaalanpiha oli minulle mörkö, ja siksi se ajettiin kahdesti läpi. Joudun kuitenkin joskus sinne ajamaan, valitettavasti. Sairaalan pihassa tein virheen, kun en muistanut liikenneympyrästä suoraan ajettaessa näyttää vilkkua, ja tämä asia puitiin läpi. Liikenneopettajan mielestä ympyrä tulee nopeasti risteyksen jälkeen, ja se on pienen kokonsa ja pihamaisuuden takia hämäävä. Lohdutti hieman. Siinä on kuitenkin liikenneympyrän merkki.
Toisen virheen tein keskustassa, kun muistin laittaa vilkun vasta kun olin jo ryhmittynyt oikealle kääntyäkseni. Tästä opettaja huomautti ryhmittymisen jälkeen sanoen, että "tästä käännymme oikealle". No, takanani ei muistaakseni ollut autoa.. tai sitten oli. En muista kun olin jonkinsortin paniikissa.
Tästä paniikistani opettaja ajon jälkeen antoikin palautteen, kun sanoi että huippu suoritus. Pyysin selventämään, ja vastasi, että liki virheetön suoritus paniikissa ajetuksi. Ihmetteli kuinka osaan pitää itseni niin rauhallisena ja tyynenä, ja suorittaa silti niin hyvän ajosuorituksen. Hymyilin, mutta mieleni olisi tehnyt sanoa, että alkoholistin lapsena sitä oppii mestariesiintyjäksi ja suorittajaksi. Niin hyväksi, että jopa itse uskoo itseään.
Ja mitä uskoon tulee, niin liikennepelkoani jälleen miettineenä, olen tällä kertaa tullut siihen tulokseen, että en luota oikein kehenkään. En edes itseeni. Mutta kai se menee tässäkin niin, että ensin pitää opetella rakastamaan itseään, että voi rakastaa muita. Ja samoin ensin pitää myös opetella luottamaan itseensä, jotta voi luottaa muihin.
En tiedä johtuuko täysikuusta vai mistä, mutta nyt pääni on ollut erityisen hankala. Näen kaiken liian rumana, lihonneena, epävireisenä, huonona, tyhmänä.. mikään ei kelpaa ja vaivaa villi siivousinto. Jo viikonloppuna pohdin raivoisasti siivotessa ja järjestellessä, liekö kurjaan itseluottamuksettomaan oloon syynä kuu. Ja kyllä! Tämän linkin mukaan on täysin mahdollista, että olen kaivanut itse itselleni kuoppaa kuun ja hormonien yhteisvaikutuksella! Tosin en saa siitä fyysistä todistetta vartalostani, mutta tämän varmempikaan en voisi asiasta olla.
"Vuonna 2011 ilmestynyt tutkimus seurasi 826 16–25 -vuotiaan naisen kuukautiskiertoa, ja havaittiin, että lähes 30 prosentin kuukautiset osuivat täydelle kuulle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti