Terveiset autokoulusta! Tänään huristelin hyvillä mielin oikein onnistuneen ajon. En tosin pystynyt tuottamaan iloa opettajalle, kertomalla että olisin taaskaan siviilissä ajanut omalla autolla, mutta hän ilahtui joka kerta, kun minä ilahduin saadessani vihreät valot. Ihana, kultainen opettajani 💗
Opettaja oli kaavaillut näille tunneille moottoritietä, mutta minä en ollut valmis motarille. Ensi viikon tiistaina on viimeiset ajotunnit, ehkä sitten. Ainakin se motariharjoitus olisi oman mieheni toive.
En halunnut (vielä) motarille siksi, että minulle suurempi pelko on liikenne, kuin vauhti. Kyllä motarille liittyminenkin pelottaa, ja siellä isot rekat, mutta pahempi on ydin ja siellä kaikki tienkäyttäjät. Olen ajatellut, että ehdin opetella motariajamisen omatoimisestikin, sitten kun alan luottamaan itseeni kuskina. Minulle ei riitä, että opettaja kehuu ajotaitoani erinomaiseksi, minusta sen pitää lisäksi myös tuntua sille.
Muoks.
Ei mutta katsokaas! Minähän ajoin juuri omalla autollani noin 10km!
Mahtavaa!! Motariajo oli minulle se kaikkein isoin mörkö, pelkäsin juuri sitä vauhtia. Opettaja lopulta pakotti minut motarille ja kävikin ilmi, että moottoriajo oli varsinainen bravuurinumeroni!
VastaaPoistaAutokoulu oli kyllä hauskaa aikaa, tulee ihan ikävä kun luen näitä postauksiasi! /Mari
Ihanaa, kiitos! Minäkin toivon, että voin vielä kaiholla muistella autokoulua!
PoistaMinulla onkin mukavia muistoja autokoulusta, sitä aikaa onkin kiva muistella 👌
VastaaPoistaIhanaa! Oikeastaan minäkin olen ilolla muistellut ensimmäistä autokoulua, ja toivottavasti myös tätäkin!
PoistaKiitos, kun vierailit blogissani.
VastaaPoistaNämä autokoulu-postaukset toivat mieleeni omat autokouluajat.
Ihanaa!
Poista