MINÄ OLEN AUTOKOULUSSA!
Ja tämän lisäksi, MINÄ OLEN YLPEÄ ITSESTÄNI!
Edellisessä postauksessani kerroinkin jo suurimmasta mahdollista pelostani, jota en ole saanut selätettyä 20 vuoteen, autolla ajaminen ja tarkemmin; liikenteessä. Olen myös kirjoittanut jo aiemmin siitä, etten ole (tai osaa olla?) ylpeä itsestäni. No nyt olen molempia! Olen niin paljon molempia, että oikein pakahdun.
Jos teen aina samoin, kuten olen ennenkin tehnyt, on turha odottaa muutosta. Itseasiassa tartun kyllä helposti kahvaan ja se on menoa sitten, mutta tuo autoilu on kyllä elämääni suurempi mörkö ja pelko, jota päin en ole edes katsonut.
Olo on niin tyhjä, ettei oikein ole nyt sanoja, mutta autokoulun "normaalin" 10 ajotunnin sijaan minulla on 20 ajotuntia ja teoriat päälle. Inssiä ei luonnollisesti tarvitse ajaa uudelleen, kun B-kortti on jo.
 |
| Toiset näkevät rikkaruohon, ja toiset taas näkevät toiveen. |
Onneksi olkoon. On iso asia taas uskaltautua ajamaan. Minä ajoin autokoulun 33-vuotiaana, ja se oli yhtä tuskaa. Sain vasta kolmannella kerralla inssin läpi. Ehkä armosta, kun sanoin, etten aja kuin työpaikan ja kodin väliä. Nykyisin olen aikamoinen huristelija ja tykkään vauhdista ja olen huono kuski.
VastaaPoistaKiitos! <3 Yritän parhaani päästäkseni pelostani. Minullakin on raskas kaasujalka, ..ainakin ollut 20 vuotta sitten.
PoistaTäällä toinen ikäisesi joka aloittaa piakkoin autokoulun. En tarvinnut kaupungissa koskaan autoa, mutta nyt maalle muuton myötä se pitäisi kuitenkin olla. Ja kyllä, jännitän sitä hitosti.
VastaaPoistaHyvä me! Yli pyyhkäisi oikein kylmät väreet, kun ajattelen miten rohkeita ja itsenäisiä ollaan!
Poista